Kimon ruukin perusti toimelias ruotsalais-saksalainen Peter Heijke vuonna 1703. Heijke valitsi paikan, koska siellä oli malmin kuljettamista varten riittävän syvä satama, louhimiseen tarvittavaa vesivoimaa sekä metsiä, joista saatiin puuhiiltä. Rautamalmi saatiin Utön kaivoksesta Pohjanlahden eteläsaaristosta sekä Ruotsin Roslagenissa sijaitsevasta Herrängin kaivoksesta. Malmi kuljetettiin laivoilla Oravaisten Tacksamvikeniin, josta se lastattiin hevoskärryihin ja vietiin Oravaisten masuuniin takkiraudan valamista varten. Masuunista rautaharkot vietiin edelleen proomuilla jokea pitkin Kyhran jokisillalle Kimon pohjoisosaan ja sieltä edelleen hevoskärryillä pientä kylätietä pitkin Kimon Ruukin takopajoille, jossa raudasta taottiin kankirautaa vientiä varten. Talvella matka tehtiin kokonaan maanteitse. Pajoilla valmistettiin raudasta myös muita rautatuotteita kuten ankkureita, nauloja, pultteja ja työkaluja.

Kimon ruukki oli vuonna 1792 Suomen tuottoisin rautaruukki. KB-leimalla merkittyä kankirautaa kuljetettiin omilla aluksilla Oravaisista Tukholman rautatorille (sijaitsee nykyisessä Vanhassa kaupungissa). Tukholmasta rautaa vietiin edelleen muualle Eurooppaan.

Raudan käsittely muuttui 1800-luvun lopussa kannattamattomaksi. Syynä olivat mm. Englannista levinneet uudet puuhiilen käyttöön perustuvat taontamenetelmät, jotka valtasivat markkinat. Raudantuotanto lopetettiin vuonna 1891, mutta sen tilalle tuli muuta teollista tuotantoa. Kolmesta takopajasta yksi muunnettiin sahalaitokseksi ja toinen myllyksi. Vuonna 1922 Kimon ruukissa aloitettiin myös sähkön tuotanto ja jakelu.

Kankirautavasaroita oli kolmessa koskessa Kimon kylässä. Ruukinaikaisista 1700-luvun rakennuksista on jäljellä kellotapuli, tilanhoitajan asunto, työkalupaja sekä vasarapajan kiviseinät. Vanhan nippupajan kiviperustuksille rakennettiin mekaaninen verstas 1900-luvun alussa.

Kimon joki virtaa Röykasjärvestä Oravaisten lahdelle (18,2 km). Joessa on paljon koskia, koska Röykasjärven vedenpinta on noin 37 metriä merenpinnan yläpuolella. Ruukinaikaisista padoista käytössä ovat vielä Röykasjärven suulle vuonna 1760 rakennettu vedenpidätyspato ja Kyroboasin myllypato vuodelta 1784. Niiden rakenteisiin on tehty vain vähäisiä muutoksia. Sahalaitoksen, verstaan ja Hammarfalletin padot korvattiin 1900-luvun alussa uusilla kiilakivistä rakennetuilla padoilla. Joessa virtaava vesi on aikojen saatossa antanut energiaa vesirattaita pyörittämällä useille myllyille, sahoille ja kankirautavasaroille. Sittemmin rakennetut kolme vesivoimalaa varustivat myös kylän kotitaloudet sähköllä, ja sitä vietiin myös Oravaisten, Vöyrin ja Maksamaan kuntiin.

Alaruukin padot eivät ole tarvinneet kunnostusta. Hammarfalletin pato on vuodelta 1910 ja Knipphammarfalletin pato vuodelta 1912. Vain Hammarfalletin vesivoimalan yläpatoon yhdistävästä vesitunnelista kunnostettiin vuonna 1959 noin 65 m:n pituinen osuus. Ruukinpadon pohjalla kulkeva 106 m:n mittainen tunneliosuus kunnostettiin vasta vuonna 2008. Samalla kunnostettiin perusteellisesti koko voimalaitos, jossa turbiinin ja generaattorin lisäksi uudistettiin myös kaikki muu varustus. Voimalaitoksen alkuperäinen teho 75 kW nousi kunnostustöiden myötä 125 kW:iin. Tunnelin viimeinen osuus koostuu 1x1 metrin suuruisesta kiilakivistä rakennetusta rummusta, joka johtaa suoraan voimalaitoksen Hammarfalletin kohdalla sijaitsevaan turbiiniin. Noin 190 metrin pituinen tunneli sijaitsee kokonaan maan alla ja ruukinpadon pohjalla.

Kimon ruukki on elävää kulttuurimaisemaa, jossa vanha ruukinmiljöö ja luonnonkaunis puistoalue kohtaavat nykyajan. Täällä on tarjolla monenlaista tekemistä sekä lepo- ja virkistäytymismahdollisuuksia.

Alaruukilla olevan ruukin päärakennuksen ympäristössä on museon, vasaran raunioiden ja pajojen lisäksi myös lukuisia vaellusreittejä, patoja ja koskia. Café Einarin piha-alueella järjestetään joka vuosi monenlaisia tapahtumia.

Kimon ruukin säätiö kunnosti ruukin pääkartanon alkuperäiseen kuosiinsa 2000-luvun alussa. Oravaisten Kotiseutuyhdistys sisusti talon kustavilaiseen tyyliin. Rakennuksessa on nykyaikaiset keittiötilat ja edustava tilausravintola, jossa vieraat voivat nauttia vanhanajan tunnelmasta. Yläkerran luentosalissa on tarjolla modernit kurssi- ja seminaaritilat.

Suurin osa ruukin maa-alueista on tällä hetkellä KWH-konsernin omistuksessa. Oravaisten kotiseutuyhdistys vuokraa alueita 50 ja 99 vuoden vuokrasopimuksella. Yhdistys omistaa miltei kaikki rakennukset, Kimon ruukin säätiön omistamaa päärakennusta ja kolmea voimalaitosta (Herrfors) lukuun ottamatta.

Oravaisten kotiseutuyhdistyksen Kimon ruukin jaosto harjoittaa museotoimintaa sekä järjestää taontakursseja ja taontapäiviä. Ruukin tilaisuuksiin saapuvat vieraat ovat kiinnostuneita monenlaisista asioista: taonta, autot, moottorit, taide ja kulttuuri.

Tilanhoitajan asuntoa ympäröivän viehättävän puiston tammien, jalavien, patojen, koskien ja kivisiltojen lomassa on mukava käyskennellä. Alaruukin vesialueilta lähtee monia vaellusreittejä.

Ruukissa järjestetään nykyään usein häitä, syntymäpäiviä, ristiäisiä, erilaisia tapahtumia ja yritystilaisuuksia.

Kimon ruukki tällä hetkellä

    •    Ruukin päärakennus 1700-luvulta, ruukin tilanhoitajan asunto

    •    Kellotapuli, vellikello

    •    Alaruukin vasarapaja

    •    Vanha kivisilta

    •    Pohjanmaan ainut rautaruukkimuseo, sijaitsee vanhassa rautamakasiinissa vuodelta 1763

    •    Yläruukin kankirautavasarapaja, Kyroboas, muunnettiin myllyksi 1890-luvulla

    •    Kyroboasin pyörökatsomoa käytetään kesäteatterissa

    •    ”Leirkladdin”-rakennuksen jäänteet – kuuluisa vuonna 1967 purettu työläisasunto

    •    Yksi Suomen vanhimpia vedenpidätyspatoja Röykasjärvellä. Pato säätelee edelleenkin järven vedenpintaa

Kimon ruukista on julkaistu paljon ruotsiksi. 

​

​

​

I Årvasboken ingår Alvar Härtulls dikt som han skrev till invigningen av nyrenoverade bruksgården. Den börjar så här:

Varmt strålar ljusen från herrgårdsfönstren

Dovt klingar ljudet från klocktornets malm

Marschallerna brinner och gästerna samlas

Kronorna glänser i salar och valv

Läs hela dikten HÄR

Alvar Härtull har också skrivit Kimo bruks vals, som tonsattes av kompositören Iris Lumme inför 300-årsfesten av Kimo bruks grundande. Valsen uppfördes första gången på 300-årsjubileets huvudfest av Lindvalls orkester. Refrängen lyder:

Dansen den går vid Kimo bruk,

där liljorna speglas i dammen,

människorna samlats från fjärran och när,

det valsas med vännen kär.

Läs hela Kimo bruks vals, som publicerades i Årvasboken HÄR

Bertil Holmlund har skrev i Årvasboken årgång 2006 artikeln ”Kraftverken vid Kimo bruk 1920-1984”. Den handlar om byggandet av hammarfallets vattenkraftverk och kraftverksdriften på 1920-talet, suggaskraftverket, hammarfallets vattenkraftverk från 1930 till 1984 samt vattenkraftverket i brukets såg vid Mutta fors. Läs hela artikeln HÄR

Om kraftverkstunneln vid Kimo bruk handlar Bertil Holmlunds artikel i Årvasboken årgång 2007. Holmlund har jobbat med kraftverket och regleringen av Kimo å under 41 års tid. Läs hela artikeln HÄR

Röukas och Keskis träsk är två avgörande orsaker till att Kimo fick ett järnbruk på 1700-talet. Träsken blev, efter byggandet av hålldammen vid utloppet från Röukas träsk, lämpliga sjöar som kunde användas som vattenmagasin. Om det här skriver Bertil Holmlund i Årvasboken 2008. Läs hela artikeln HÄR

Vattenkraften i Kimo å har varit en betydande kraftkälla för industriverksamheter, kvarnar och sågar i flera århundraden. Ån har ett flertal forsar och ett vattenflöde som gått att kontrollera i en damm vid utflödet från Röukas träsk till Kimo å. Bertil Holmlund har skrivit artikeln ”Vattenkraften i Kimo å under 1900-talet” i  2009 års Årvasboken. Läs hela artikeln HÄR

Bertil Holmlund skrev 2010 en artikel om årtalen som finns runt om på bruket. Läs artikeln HÄR

Artiklar i Orvasboken gällande Kimo bruk

Kraftverken på Kimo bruk (2005)

Minnen om Dunkarin (2006)

Kraftverkstunneln (2007)

Röukas och Keskis träsk (2008)

Vattenkraften i Kimå å under 1900-talet (2009)

Årtal på byggnader vid Kimo bruk (2010)

Sågbacken 1950-talet (2011)

Flygbilder sågbacken 2011 (2012)

Ett vattenfall ovanför Hammarfallet (2012)

Ånäsforsen i issöjans grepp (2013) 

Tunnelbygget 2008 (2014)

Översvämning 2004 (2014)

På Kimo bruk kunde det ibland vara jobbigt att hålla igång turbinerna vid stränga vintrar (2015) 

Det har utgivits flera böcker om bruket. Gå till Kimo bruks web-shop HÄR